Stanislaw Lem 1921-2006

Puolalainen tieteis- ja tietokirjailija Stanislaw Lem kuoli pitkään sairastettuaan 84-vuotiaana 27. maaliskuuta 2006 sairaalassa Krakovassa Puolassa. Hän oli maailman luetuin puolalainen kirjailija, jonka teoksia on käännetty 41 kielelle ja myyty yli 27 miljoonaa kappaletta. Koulutukseltaan hän oli fyysikko ja tieteenteoreetikko.

Stanislaw Lem syntyi 12. syyskuuta 1921 lääkärin poikana Lvovissa (nykyisessä Ukrainassa), jossa hän kävi myös koulunsa. Hän opiskeli lääketiedettä 1940–41, jolloin Lvov oli Neuvostoliiton miehittämässä osassa Puolaa. Natsi-Saksan vallattua Puolan hän toimi automekaanikkona.

Toisen maailmansodan jälkeen Lem opiskeli biologiaa, logiikkaa ja tieteen historiaa Krakovassa. Hän innostui 1940-luvulla kybernetiikasta ja alkoi kirjoittaa fiktiota.

Vaikka Lemin varhaisia tieteiskirjoja rasittivat sosialistisen realismin konventiot ja sitkeä usko teknologian mahtiin, niissä näkyy jo hänen myöhempiä teemojaan, kuten globaalisen tuhon uhka ja ihmisen olemuksen pohdinta. Tyylinsä hän löysi vahvalla 1960-luvun luomiskaudellaan. Hänestä kouliutui humanisti, joka uskoi ihmisen pelastuvan eettisten ja moraalisten valintojensa kautta.

Monia tieteiskirjallisuuden kliseitä parodioinut Lem oli filosofinen ja sarkastinen älykkö (hänen älykkyysosamääränsä oli 180), joka moitti sci-fi-faneja kyvyttömyydestä erottaa kunnon kirjallisuutta roskasta.

Hänen tieteisromaaneistaan ja -novelleistaan on suomennettu Kuoleman planeetta (1951), Tähtipäiväkirjat (1957), Eeden (1959), Solaris (1961), Paluu tähdistä (1961), Voittamaton (1964), Konekansan satuja ja tarinoita (1964), Kyberias (1965), Isännän ääni (1968), Futurologinen kongressi (1971), Nuha (1976) ja Rauha maassa (1987). Pääteoksena pidetään metafyysisen monikerroksista Solarista, joka on myös filmatisoitu kahdesti.

Lemin teoksissa ihmiset kohtaavat usein moniselitteisiä ilmiöitä tai elämänmuotoja. Samalla paljastuu inhimillisten kykyjen ja mahdollisuuksien rajoittuneisuus. Usein kirjailijan pyrkimysten taipuisana välikappaleena toimii kosminen juoksupoika Ijon Tichy.

Lem oli eräs tieteiskirjallisuuden parhaista ihmiskuvaajista ja kielellä leikittelijöistä. Hän seurasi ja pyrki ennakoimaan tieteellistä ja teknologista kehitystä. Iän myötä hänestä muovautui dystopisti, joka katsoi ihmisen "teknisen osaamisen lisääntyessä hänen mielikuvituksensa ja älynsä paradoksaalisesti rappeutuvan."